Jorma Vakkuri
#1
Ajattelen valtaa. Ihoa. Huulella se muuttuu kieleksi. Aloit inttää limakalvosta. Iho ilman ruumista olisi pelkkää pinnanmuodostusta. Piiska osuu ihoon. Tai ruumis ilman ihoa? Lihaa. Ei ruumiiseen, osu, orvasketeen kyllä. Verinahkaan. Kaikella on aikansa. Savesta olet tullut. Savi saven liiskaa. Ajalla on kaikkensa. Jäljellä.
Mitä on?
Päästiin lihaan. Puhuisimme verestäkin. Sano sielu. Ei ruumista ilman lihaa. Todistat, onko hedelmöitetty munasolu ruumis vai sielu, lihan.
Liha on kuin linnunrata. Jatkuu ja jatkuu.
Ruumiit ne mätänevät, synnyttyään, ja elettyään. Luonnontiedettä tämä on. Piiskan sivallus on humanismia. Ettemme hyvinvoisi pahemmin. Toisten piiskalla pyyhitään jäljet, toisten piiskasta verta. Liha on olemassa ennen ruumiin syntymää, sielun liike. Nyt en puhu vertauksin. Illoin sinisiipi palaa aamuin alati öin ja päivin pesään punaiseen, sielu ruumiiseen. Vaellus on lohtunsa ansainnut.
Kieli se on lihan ja ruumiin iloliitto. Lirkunlirkun, unilintu.
Ajattelen valtaa. Huulisaumaa. Kieltä kaikkinensa.
#2
opin hengittämään kalvon läpi, ensin läpi, olemaan läsnä, täällä, nyt,
en tuolla, erämaassa katson, autiomaan appelsiinia katson
imetit niin imin, kun päästit liikuin, koskettaa kun sain käsitin
osoittamaan opin, kestin ja kestin, sopeuduin, tein mitä tarvittiin,
ajattelin, veitsen on ajateltava, villan villaksi merkitsin, nyt kirjoitan
#3
venevalkaman takaa nousee lautunut valas, sinipöhö, ennemminkin tiine kuin kuollut, meren valaat ymmärrän, plankton-jalosteet, taivaan malvahattaravalas on outo, sanovat miljardi valotonnia, toisin mitoin biljoona, ehdin kuin ehdinkin sisälle, käännän katkaisijan, takan liekki tukahtuu, annan muun mökin olla, katson kun taivaseläin karmiinikylkeään kääntää, sitä pulleaa, tuhkakin vetäytyy, turhaan, ei, nyt, nyt jo teragigalikomöhö ojentuu toista manteretta kohti pitkin taivaskaarta, keisarinna, yhä repeämättä, en liikahda, en, mitään en kuule, en, vielä, en,
#4
Verho heilahti.
Taaskaan en vilkuttanut.
Portti kumahti.
Raotin kaihdinta. Ei ollut minun vuoroni.
Lintu lensi päin ikkunaa.
Kävin nostamassa mytyn verannan kaiteelle.
Aamulla kaikki on puhdasta. Hän kävi täällä.
Ajattelin vilkuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti