Aino Tukiainen
Tuulten tie sinne vie
Riki kävelee kaupungin halki kädessä palava sätkä ja runojen käsikirjoitus..
Riisuttuna hän näkee itsensä peileistä..
Hämyn valo taittuu kirkkaana silmille, mutta ilme kiristyy.
Riki nojaa tolppaan ja katsoo sinisten pilvien juoksua niin kun Havukka-aho
Unen harson läpi, hän näkee mustiin puetut ratsut. Ei kivikellossa aika liiku.
Suomarja
Sinä soiden helmi, yöttömän yön ja kuuttoman taivaan hunaja. Hallaöiden lämmön tunteen valkoinen uni. Pikkukihokit viihtyvät lähelläsi ja pitävät loitolla ötökät ja kaikenkarvaiset pörriäiset. Tänään loistat kuin kesämorsian vailla herraseuraa. Huomenna tuuli repii hepenet päältäsi ja sataa kukkaislunta. Seisot alastomana häpeillen ja hyräilet surullisia säveliä. Suonsilmä näkee miten vihreä raakile häpeästä punastuu. Suo loistaa täynnä pieniä aurinkoja. Huomenna ehkä vähemmän.
Kuukkeli solahtaa iltaan ja palaa pesäänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti